"Koulutöitä", vaellusta ja vieraita

Nyt kun koulua on enää kuukausi jäljellä, on minulle ilmestynyt muutama esseekin kirjoitettavaksi. Tänään aamulla ajattelin sitten, että nyt sietää olla erittäin tuottelias päivä: tarkoituksena oli aloittaa Public Finance -kurssini esseetä - 2000 sanaa joko jonkun Euroopan maan verotuksesta 15 viime vuoden ajalta ja ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta verotusjärjestelmään tai sitten EU-maita koskettavista pitkän tähtäimen fiskaalisista haasteista. Olin jo varautunut siihen, että kirjastolle olisi lähdettävä printtailemaan kaiken maailman artikkeleita ja kenties etsimään kirjoja. Rupesin kuitenkin tutkimaan tarkemmin luentokalvojamme, ja huomasin suureksi hämmästyksekseni, että kaikki nämä asiathan on tosiaan käsitelty aika perinpohjin kurssin alkuvaiheessa! Näköjään aineen saisi siis kasaan suhteellisen vähällä ylimääräisellä työllä.

Koska työmääräni pienentyi, päätinkin lähteä kaupungille (ylläri - koulutyöt siirtyvät taas) etsimään keväisempiä kävelykenkiä sekä noutamaan teetettävänä olevia valokuvia. Jotta päivä ei ihan hukkaan menisi, päätin olla ahkera ja lähteä lenkille kaupunkireissun jälkeen. Valitettavasti satuin kulkemaan semmoisen suuren supermarketin ohi, jossa myydään aivan ihania suklaamuffinsseja.. ja pakkohan sisään oli poiketa. Ajattelin, että hienoa, syön tämän sitten vasta lenkin jälkeen. Kotimatkalla huomasin kuitenkin olevani juuri sillä kadulla, missä sijaitsee Corkin ainoa sushi-ravintola. En ollut paikkaa vielä testannut, ja mietin, että NYT olisi loistava tilaisuus. Take awat-sushit mukaan ja kotia kohti. Nami. Taisi lenkki jäädä huomiseen. Masu kiittää. Lohduttaudun kuitenkin sillä loistavalla tekosyyllä, että viime viikolla olin ahkerasti kolme kertaa juoksemassa sekä vielä sunnuntaina vaeltamassa (josta kohta lisää) - eli liikuntaa riitti!

Mainitsemani sunnuntainen vaellus oli fyysisesti paljon rankempi kuin tammikuinen vastineensa. Tällä kertaa suuntasimme aivan länsirannikolle, kreivikunta Kerryn "Dingle"-nimiselle alueelle. Dingle on kuuluisa upeista maisemistaan ja vuoristaan - eikä suotta! Tällä kertaa meitä oli viime kertaa selvästi vähemmän, sillä jokaiselle riitti omat kaksi istumapaikkaa tilausbussissamme. Omasta kaveriporukastamme mukana meitä oli vain neljä; lähdin matkaan saksalaisten sekä yhden portugalilaisen kanssa. Kahden tunnin ajomatkan jälkeen pakkasimme reppumme ja lähdimme kiipeämään Slieve Mish -vuorelle (tästä näkyy tarkka sijainti). Kaksi tuntia ja 850 metriä nousua - voin sanoa, että otti reisiin, pohkeisiin, yms. kaikkialle muuallekin! Kukaan ei välillä puhunut, mutta puuskutus oli kova. Päästessämme lopulta huipulle oli tuuli yltynyt niin kovaksi, että luulin kirjaimellisesti lähteväni lentoon. Suorassa linjassa oli miltei mahdotonta kävellä, ja korvani olivat hyvin tyytyväisiä niitä lämmittävästä pipostani. Sen sijaan sormet olivat kaikilla aivan kohmeessa (oli hanskoja tai ei), joten kuvia ei huipulta paljon pystynyt napsimaan. Lounastauolle pysähdyimme 2,5 tunnin kohdalla, ja vaikka yritimme etsiä suojaista kohtaa, jäi tauko erittäin lyhyeksi vilustumisvaaran takia. Onneksemme sadetta ei tullut missään vaiheessa, ja itse asiassa aurinko helli meitä loppupäivän lähes täydellä terällä. Alaspäin mennessä tuulikaan ei enää haitannut niin paljoa. Matkalla löytyi myös pieni muinaisjäänne keskeltä vuorta:

Lampaan pääkallo, jonka yksi meistä löysi maasta

Suomaisessa maastossa kävellessä kiitteli moneen kertaan goretex-vaelluskenkiäni, mutta ne eivät kuitenkaan estänyt muutamaa (väsyneistä lihaksista johtunutta) pyllähtämistä.=P Kyllä olivat taas nilkat ja polvet kovilla - irlannissa kun ei vuorilla ole valmiita kävelypolkuja ollenkaan. Kun lopulta reilun kuuden tunnin jälkeen päästiin takaisin bussille, huutivat jalat leipää ja kotimatka sujui hyvin uneliaissa tunnelmissa. Ihana päivä!:)

Slieve Mish Mountains

Tällä viikolla on Corkissa riittänyt vierailijoita. Naapurillani A:lla on kuusi (!) ystävää käymässä kotoa, kaikki majoittautuneena hänen huoneeseensa. J:llä ja R:llä oli niin ikään vieraita (kuten vielä ensi viikolla), ja saksalainen M saa tänään äitinsä luokseen viikoksi. Lisäksi muutamalla on ollut perheenjäseniä kylässä, ja eilen olimme istumassa iltaa E&S:n luona, heilläkin vieraita talossa. Nyt viikonlopuksi erittäin moni (edellämainitut) ovat matkaamassa Dubliniin vieraidensa kanssa, joten Cork tuntuu vähän tyhjemmältä. Sinänsä ehkä hyvä - jos saisi niitä koulujuttuja aikaiseksi. Ensi viikolla on minullakin sitten vieraita, kun kaksi ihanaa ystävää lentävät keskiviikkona tänne!:) 

Nyt kouluhommien pariin. Sitä ennen kuitenkin kehotan katsomaan Youtubesta, mitä taidetta lampaiden avulla voi saada aikaan. Teos on toteutettu Walesissa, mutta on niitä lampaita Irlannissakin.:D

P.S. Löysin tänään turistikaupan Corkista - olen koko ajan luullut, ettei sellaista yksinkertaisesti ole!:D