Pari kertaa sitä on taas saanut ihmetellä jenkkien ja irlantilaisten yleistaitojen puutteita. Itsekin olen hyvin monessa asiassa aivan peukalo keskellä kämmentä, mutta peruskotiaskareet yms. kyllä osaan! Eilen olin hyvin hämmentynyt, kun tuli kämppisten kanssa puheeksi pyykinpesu asuntolamme pyykkituvassa. Mieleeni juolahti, että pesukoneissahan ovat asteet merkitty vain celciuksina, ja jenkkiläisissä vaatteissa lukee aina vain "cold wash" tai "warm wash". Kysäisin, tietävätkö he, mikä aste vastaa heidän cold ja warmia. Sitten he vain totesivat, että eivät, mutta eivät kyllä muutenkaan tiedä, missä pitäisi vaatteet pestä, pesevät vain aina kylmällä. Tartuin sitten automaattisesti itse päälläni olevan neulepaidan pesulappuun ja katsoin sitä todeten, että omat vaatteeni ovat kyllä melkein kaikki 40asteen vaatteita. Eipä siinä mitään, mutta jokainen jenkki ympärilläni hämmästyivät ja yksi kysyi "kertovatko sun vaatteet sulle sen, miten niitä pitää pestä?".. Siinä alkoi täti sitten opettamaan lapsille pesulapun eri merkintöjä.:D Toinen hauska tapahtuma sattui taannoisella päivävaelluksella, kun paikallinen opiskelija ihasteli meidän suomalaisten + saksalaisen "special skills", kun osasimme vuoren huipulla keskipäivän aikaan seistessämme kertoa, missä on etelä...
Kerrataanpas vielä vähän, mitä tässä viime viikon aikana on tullut tehtyä:
Maanantaina pidimme kämppisten kanssa hengailuillan. Me (eli minä) teimme tortilloja illalliseksi, ja kaikki ylistivät kokkaustaitojani. Onhan se kovin vaikeaa ruskistaa jauheliha, kaataa siihen valmis tacomausteseos ja pilkkoa vihanneksia. Ilta oli mukava, sain tutustua vähän paremmin asuintovereihini, ja muun muassa kävi ilmi, että yksi heistä käy kotimaassaan "all women's collegea". En edes tiennyt, että moisia on edelleen olemassa! Puoli yhdeltätoista joku sai vielä loistavan idean alkaa leipomaan, ja siinä sitten paisteltiin peltitolkulla amerikantyylisiä keksejä keskiyön aikaan. Olin kuolla, kun näin sen sokerin määrän, mitä taikinaan laitettiin. Hyviä olivat siis.:D
Tiistaina nautittiin tyttöjen illasta Raisan, Jonnan ja saksalaisen M:n kanssa. Vaihdeltiin kuvia ja kikateltiin viinilasit kädessä. Kyllä oli rentouttavaa olla pitkästä aikaa pienellä porukalla sen suuren jättiporukan sijaan, missä yleensä liikuskelemme.
Keskiviikkona kaveriporukkamme espanjalaiset näyttivät kokkaustaitojaan järjestäen "Spanish Dinner"-illan. Minulla oli kerrankin lyhyt matka, sillä tapahtuma järjestetiin seinänaapurissani A:n luona. Espanjalaiset + A:n kaksi mukavaa jenkkikämppistä olivat panneet parastaan, ja lopulta yhdeksän aikaan pääsimme maistamaan aivan ihania espanjalaisia ruokia ja juomia: tortilla de patatas, ilmakuivattua kinkkua, tomaattileipää, oliiveja, sangriaa ja agua de valenciaa. Meitä oli lähemmäs 30, mutta ilta oli silti kaikin puolin erittäin onnistunut! Suuret suunnitelmat oli lähteä jatkoille kaupunkiin, mutta kaikki viihtyivät niin hyvin A:n luona, että lopulta kello oli jo kaksi aamuyöstä, kun vahtimestari kävi hoputtamassa kaikki koteihinsa. Toivottavasti eivät naapurit liikaa häiriintyneet, kun bileiden loputtua aloimme kantaa meidän puolelta lainassa olleita pöytiä ja tuoleja takaisin omille paikoilleen.Torstaina illalla käytiin kuuntelemassa suomalaisten ystävieni yläkerrassa asuvan muusikkopojan G:n keikkaa. Toivon todella, että hän pääsee vielä toteuttamaan unelmaansa - semmoinen lavakarisma ja ihan loistavia hittibiisejä nuorella miehellä!
Viikonlopun vietimme Dublinissa, mutta siitä lisää ensi kerralla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti