Viikonloppureissu Dubliniin

Viikko sitten perjantaiaamuna pakkauduimme suurella, 16 hengen (!) kaveriporukalla Bus Eireannin Dubliniin suuntaavaan bussiin. Ennen pääkaupungin valloitusta oli kestettävä 4 tuntia kiemuraisia pikkuteitä ja pysähdyksiä jokaisessa vastaantulevassa kylässä. Matka taittui onneksi nukkuen, ja saapuessamme Dubliniin oli toinen huoneistamme jo valmiina. Tavarat huoneeseen ja reissu alkakoon! 

Suurin osa porukastamme lähti tutkimaan Guinnessin panimoa, mutta me viisi tyttöä totesimme shoppailun olevan sillä hetkellä tärkeämpää; vaikka Cork ihana kaupunki onkin, ei se loista ostostelumahdollisuuksillaan. Nautittuamme ihanan (ja rasvaisen) lounaan amerikkalaistyyppisessä dinerissä lähdimme tuhlaamaan rahojamme, kunnes kuuden maissa raahauduimme hostellillemme iltaruokaa väsäilemään. 

Temple Bar -alue

Sitten olikin aika lähteä tutustumaan Temple Bar -alueen pubeihin. Aikainen aamu otti kuitenkin veronsa, ja tädit lähtivät nukkumaan pian puolenyön jälkeen.

Osuimme Dubliniin sopivasti Traditional Irish Music -festivaalien aikaan, joten Temple Bar -alueen baarit olivat täynnä livemuusikoita ja kadullakin sai ihailla mm. sitä kuuluisaa Irish Step Dancingia. Valitettavasti hyytävän kylmä sää ajoi meidät usein nopeasti takaisin sisätiloihin.

Viikinkien asunnon jäänteitä

Lauantaina kävimme jo Berliinissä hyväksi toteamallani Sandeman's New Europe Tours -yhtiön ilmaisella kaupunkikierroksella. Kyseinen yhtiö järjestää siis turisteille jalan tehtäviä kaupunkikierroksia, ja oppaat toimivat ainoastaan tippien voimin. Tästä syystä oppaat ovat yleensä erittäin hyviä puhujia ja kertovat hauskoja tarinoita kaupungista ja sen historiasta. Kylmästä säästä huolimatta jaksoimme kävellä koko kolme tuntia, ja opimme mm. sen, että viikingit ovat kuulemma "keksineet" lusikassa nukkumisen.:D

Illalla osallistuimme samaisen yhtiön järjestämälle Pub Crawlille. Hauskaa oli, mutta hienointa kokemuksessa oli se, että oppaat osasivat viedä meidän enemmän "aitoihin" paikkoihin pahimpien turistipubien sijaan. Melkein kaikissa paikoissa oli livemusiikkia, ja mm. Galway Girl soi pariin otteeseen. Portman House -nimisessä paikassa pystyi maistamaan pubin itse lisensioimiaan kaljoja sekä mm. belgialaista mansikkaolutta!

Trinity College Dublin

Trinity College Dublin

Viikonlopun aikana tutustuimme myös National Museum of Irelandiin. Näyttely oli mielenkiintoinen, ja eniten mieleen jäivät esille olleet ruumiit. Nämä ihmiset olivat aikoinaan haudattu "kivionkaloihin", jolloin ruumiit eivät ole maatuneet normaalilla tavalla, vaan ennemminkin kuihtuneet pannukakuiksi. Kyseisillä ruumiilla oli jäljellä mm. ihoa (tosin vihreänä), hiuksia sekä sormen- ja varpaankynsiä. Muutama ruumis oli jopa täysin kokonainen, ja kasvoista erottui hatarasti ilmeitä. Creepy!

Maistoimme myös "kaupungin parhaita" Fish&Chipsejä. Eipä ollut maulla pilattu, joten ketsuppia ja tartarkastiketta kului roppakaupalla. Kalasta maistui lähinnä rasva. Noh, onpahan maistettu.

Kotimatkalla tuli  erasmus-porukalla puheeksi se, että vaikka Dublinista pidimmekin ja sinne varmasti vielä palaamme, olimme iloisia päästessämme takaisin kotiin Corkiin. Dublin oli suurkaupunkimaisen eloisa, mutta  täynnä turisteja, turistikauppoja ja hinnalla pilattuja pubeja. Paikalliset eivät olleet kovin ystävällisiä (tyypillistä pääkaupungeille),  eikä heidän puheessaan ollut sitä ihananvaikeaa Corkin aksenttia. Kukaan ei käyttänyt sanaa "Thanks a million", mikä on jo kovaa vauhtia sulautumassa arkisanastooni. Totesimme yhteistuumin, että Cork on sopivan pieni vaihto-opiskelukohteeksi: kaikkialle pääsee kävellen, paikalliset ovat iloisia, ja yölläkään ei tarvitse pelätä kävellessään kotiin. Uskon myös, että pikkukaupungissa asuessaan tulee matkusteltua enemmän (ja siten nähtyä eri osia Irlannista). Mikä tärkeintä, Corkissa on sitä aitoa irlantilaista tuntua. Postikorttejakin piti etsimällä etsiä kirjakaupasta.

Ja kyllä, Cork tuntuu jo kodilta.:)