Iiri, tuo eriskummallinen (ja pitkä!) kieli

Tullessani Irlantiin en osannut kuvitellakaan, kuinka näkyvästi tämä muinaiselta kuulostava kieli voisi olla läsnä arkipäivässä. Corkissa (tai siis Corcaigh iiriksi) katujen nimet on kirjoitettu ensin iiriksi, sitten vasta englanniksi. Myös monien kauppojen nimet ovat molemmilla kielillä, ja esimerkiksi yliopistolla kaikki on kirjoitettu molemmilla kielillä.

Iirin kielen suosio on kasvanut voimakkaasti viimeisen 15 vuoden aikana. Sitä ennen iiri miellettiin ns. "junttien" ja köyhien kieleksi, ja nuoria lähestulkoon kiellettiin puhumasta iiriä, sillä sen pelättiin vievän työmahdollisuudet tulevaisuudessa. Onneksi 1990-luvulla ymmärrettiin, kuinka tärkeä osa oma kieli on ainutlaatuista kulttuuria. Iirin kieltä alettiin opettaa pakollisena oppiaineena ala-asteesta alkaen, ja Irlannista löytyy useita kouluja, joissa kaikki opetus annetaan iiriksi.

Iirin kieli on nyt ”in”, ja noin kolmasosa Irlannin 4 miljoonan asukkaan väestöstä sanoo osaavansa puhua tätä kieltä. Heistä kuitenkin vain pieni osa (n. 300 000) käyttää iiriä päivittäisessä asioinnissa (eli koulussa ja kavereiden kesken), ja nämä ihmiset asuvat lähes poikkeuksetta Irlannin länsirannikolla. Iirin kielessä on lisäksi kolme erilaista murretta: Munster (mitä me opimme), Connacht ja Ulster. Cork on yksi niistä alueista, joissa iirin kieltä käytetään jonkin verran, mutta länsirannikolla on siis paljon alueita, joissa englantia ei edes kuule puhuttavan! Iirin kieltä voikin verrata ruotsin kielen asemaan Suomessa: esimerkiksi iirinkielisillä alueilla palvelua tulisi saada iirin kielellä, ja vuonna 2007 iiristä tuli yksi EU:n virallisista kielistä.

Iirin kielen hallinta auttaa ymmärtämään paljon Irlannin kulttuurista ja esimerkiksi eri kaupunkien historiasta. Kun Irlantia aikanaan ”englannistettiin”, menettivät monien paikkakuntien nimet merkityksensä. Esimerkiksi Corkin alkuperäinen nimi on ”Corcaigh mór ra mumhain” eli vapaasti käännettynä ”The biggest marsh in Munster”. (Munster on tämä provinssi, johon Corkin piirikunta ja Corkin kaupunki kuuluu.) Nimestä on siis hävinnyt suuri osa merkityksestä – ”Cork” nimittäin tarkoittaa pullonkorkkia!

Iirin kieltä minulla on yliopistolla kolme kertaa viikossa, ja näin kahden ensimmäisen tunnin perusteella osaan sanoa sen verran, että kyseessä on hyvin omalaatuinen kieli, ja se poikkeaa suuresti muista koskaan oppimistani kielistä. Ensinnäkin, kaikki sanotaan hyvin pitkästi. Niinkin yksinkertainen asia kuin ”kiitos” sanotaan neljällä sanalla: ”Go raibh maith agat” [go rev ma agut] eli ”May good things happen to you”. Tervehtiminen onkin sitten ihan toinen asia. Tervehtimisessä on tärkeää aina laittaa paremmaksi kuin edellinen. Tämä järjestyy niin, että lisätään pyhimyksiä lauseeseen. Tässä on esimerkki yksinkertaisesta tervehdyksestä:

Henkilö 1: ”Dia dhuit!” = Hello! (”May God be with you”)  [Diä guit]
Henkilö 2: “Dia is Muire dhuit!” = Hello! (May God and Mary be with you)

Mutta, jos joku päättääkin aloittaa keskustelun henkilö 2:n tervehdyksellä, pitää siihen vastata seuraavasti: “Dia is Muire dhuit is Pádraig” = Hello (lisätään St. Patrick). Samalla kaavalla jatketaan, seuraava tervehdys olisi ”Dia is Muire dhuit is Pádraig is Bríd”. Jos joku jostain syystä aloittaisi tervehdyksen viimeksi mainitulla lauseella, saa vastaaja lisätä haluamansa pyhimyksen tervehdykseen. Tällaista ei kuulemma kuitenkaan koskaan tapahdu.:D

Äskeiseen tekstiin unohtui lisätä seuraava kuva, joten laitetaan se tässä. Kyseessä on siis suomalaisten ystävieni opiskelija-asunto Corkin keskustassa. Talouden ainoat siivousvälineet ovat loogisesti huonoakin huonompi harja, rikkalapio ja "varokaa märkää lattiaa" -kyltti"!:D

                                       Slán go fóill! = Good bye for now!